torstai 31. joulukuuta 2015

Vuosi vaihtuu!





Vuoden viimeinen päivä on ollut aurinkoinen, kiireetön ja täynnä hyvää mieltä. Teimme koirulin kanssa heti aamusta pitkän lenkin järven rantateitä eikä päivälle ollut suuria suunnitelmia.

Ajatukset ovat seilanneet edestakaisin vuoden tapahtumissa. Miten kulunutta vuotta voisi luonnehtia? Tapahtumarikkaaksi? Muutoksien vuodeksi? Seikkailuksi? Kohtalonomaiseksi?

Alkuvuoden tapahtumista ei mieleen nouse montaakaan asiaa. Elämä pyöri työn ja kodin välillä. Vapaa-aikaan kuului vähän sosiaalista elämää
ja paljon lenkkejä Vantaanjoen varsilla. Väsymys taisi olla päällimmäisenä kaikessa tekemisessä.

Joskus sattui, että työ mahdollisti pitkäaikaisen haaveen toteutumisen.  Kävimme asukkaiden ja työkaverini Timon kanssa katsomassa  Cirque du Soileilin "Quidam" -esityksen. Hengästyttävän hieno kokemus.




                                
Kesän tullen tulivat lapsenlapset! Sain viettää tytttökatraan kanssa aurinkoisen päivän Suomenlinnassa ja ihana Pienisuurimies Villekin kävi äitinsä kanssa mummolassa.




Selkä kipeytyi kesän alkupuolella ja sairauslomasta tuli pitkä. Kivut olivat välillä sietämättömän kovia ja kolmasti piti Töölön ea-asemalla käydä, ennenkuin sai diagnoosin. Välilevynpullistuma, ahtaumia siellä ja täällä...
Tytär kuljetti mukanaan metsään aina kuin vain mahdollista. Varsinkin alkuun vain makoilin aurinkoisilla kallioilla, mutta kesän loppupuolella jo saattoi jonkin sienenkin noukata koriin. Mieliala ja kunto nousivat samaan tahtiin metsässä, mutta sienien ja marjojen lisäksi siellä kypsyi ajatus välivuodesta, poissa tavanomaisesta arjesta.







Yksi kesän huikeista kokemuksista ja kohokohdista oli vierailu Espoon edustalla sijaitsevassa Miessaaressa! Aloitin elämäntaipaleeni tuolla sotilassaarella ja vietin lapsuuteni onnellisimmat vuodet siellä. Tuon vierailun muistoa kannan aarteena elämäni loppuun saakka, 

Kaikki kävi niin nopeasti ja kuin itsestään, etten edes ehtinyt pohtimaan kuinka hullu idea oli, mutta elokuussa muutin koiran kanssa asumaan tänne Viron syrjäseuduille Mehikoorman kylään. Ihastuin Peipsijärven maisemiin samantien.


  Ja kyllä me olemme hyvin pärjänneet. Elämä on merkityksellistä  ja parasta on se, että saa ja voi tehdä kaiken omassa tahdissa, omien voimien ja mielen mukaan!
 

 

 

Syksyn pitkinä pimeinäkin maisema tuotti vaihtuvien värien ja sävyjen kautta yllätyksiä ja esteettistä mielihyvää. Luonto puhuttaa, antaa voimaa ja toimii terapeuttina. Kuviakin on kertynyt kasapäin. 


 Kiitollisena ajattelen kaikkia rakkaita ja ystäviä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet tämän vuoden aikana ja omalla tavallaan mahdollistaneet muuttoni tänne. Kukaan ei ole ainakaan ääneen hulluksi maininnut! Yhtä kiitollinen olen kaikista niistä ihmisistä joita vuosi on tuonut tielleni. Olen saanut osakseni ystävällisyyttä ja monta uutta ystävää.

Vuosi on ollut uskomattoman hieno! Jää nähtäväksi, millaisia muutoksia, kokemuksia, ihmisiä, iloja ja suruja uusi vuosi tuo tullessaan.

Toivotan kaikille hyvää ja onnellista Uutta Vuotta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Onnellista Äitienpäivää!

Toukokuun toinen sunnuntai, Äitienpäivä, äitien päivä! Tänäänkin aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, on kesäistä, on tulossa upea...