keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Voi räkä!

Kirjaimellisesti!

Kolmas päivä sairaana ja sen sijaan, että paranisin, tuntuu olo käyvän huonommaksi. Taudin iskiessä ajattelin taas selviäväni kolmessa päivässä ketterästi kuntoon. Olisi niin sata ja yksitoista asiaa tehtävänä. Vaan mitä vielä! Saatanpa jopa joutua uuden haasteen eteen, eli selvittämään, missä on oma "perearstini", jonka vastaanotolle mennä, jos tämä tauti ei kotikonstein kaikkoa!


Tiedän, tiedän!  Litratolkulla olen kitannut kuumia juomia. 
Jääkaapissa oli vielä tilkka itsetehtyä mustaherukkamehua, jouluglögitkin tuli nautittua ja Katin laittamaa erittäin neilikkaista india chaita erikoisvahvalla hunaja-annoksella on lipitetty. Maanantaina tein kalakeiton tuplainkiväärillä, triplachilillä ja moninkertaisella valkosipulimäärällä maustettuna. Hiki tuli sitä syödessä.

Juujuu! Olen muistanut levätäkin, aivan kiitettävästi. 
Maannut päivät yläkerran sohvalla ja katsellut ikkunasta pilvien kulkua. Auringon ja sateen vaihtelua. Taivaalla liiteleviä lokkeja, puluja, korppeja...Lukenut hassua dekkaria, jossa lampaat selvittävät murhaa.

Aika ajoin on pitänyt nousta vaakatasosta pystyyn, kun kropan kolotus on käynyt sietämättömäksi. Kun  koira on kuitenkin pitänyt ulkoiluttaa. Silloin olen kulkenut Peipsin rantaa, hengittänyt syvään raitista ilmaa ja kerännyt silmiini kuvia luonnon kauneudesta... 
Se jos mikä parantaa!

.

3 kommenttia:

  1. Entäs aika, se parantaa, sanotaan. Tosin ei kerrota parantaako se sairautta vai potevaa, potevaa kuitenkin :)

    VastaaPoista
  2. Kas oled juba oma perearsti leidnud?
    Arvan küll, et terveks oled tulnud. Olen sind näinud facebookis.
    Ihan vaan kokeilen, muistuuko enää yhtään vironkielistä sanaa mieleen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Onnellista Äitienpäivää!

Toukokuun toinen sunnuntai, Äitienpäivä, äitien päivä! Tänäänkin aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, on kesäistä, on tulossa upea...