sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Viikonloppufiiliksissä






Tuulee. 
Keltaisia lehtiä leijailee ikkunan takana kuin vapaan pudotuksen varjoja, irrallaan kaikesta.


Näen muuttolintujen lauttoja ajelehtimassa taivaan harmaassa pilviaallokossa. Katson kaivaten niiden menoa. Niiden matkassa jälleen yksi kesä katoaa muistoihin.

Miten mielelläni minäkin, kiittämätön, lähtisin, nousisin Peukaloisena hanhen selkään, päätyisin jonnekin lämpimään….

Mutta mitä vielä!
Tänne jäänyt tietää, mitä odotella. Syksyn levottomia tuulia, paljaita puita, mustaa maata… Ja sateita, sateita, sateita.

Siksi on parasta vaan kääntää volyymit suuremmalle, antaa musiikin viedä jalkoja, tanssia mieli vapaaksi murheista. Heittäytyä vielä hetkeksi viikonloppufiiliksiin!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Never say never again...

  Tuli mieleen tuo James Bond-leffan nimi "Never say never again" ("Älä kieltäydy kahdesti" on mielestäni huono suomenno...