Kun aloin pohtimaan vuorotteluvapaalle jäämistä, ehdin maalata kaikki pirut seinille pelätessäni, että taaskin olisin jokin väliinputoaja. Oli helpottavaa todeta, että kerrankin ikäni ja työvuosieni puolesta täytin kaikki vaatimukset .
Te-toimisto tiedottaa vuorotteluvapaalle jäämisestä seuraavasti(lainaus TE-palvelujen nettisivulta):
Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.
Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla.
- Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 360 kalenteripäivää.
- Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 16 vuotta.
- Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on 60 vuotta.
Vuorotteluvapaa pitää aloittaa viimeistään sen kalenterikuukauden aikana, jolloin vuorottelija täyttää 60 vuotta.
Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.
Erityisen tyytyväinen olin viimeiseen kohtaan, jossa todetaan, ettei yläikäraja koske ennen vuotta -57 syntyneitä. Kerrankin kannattaa olla vanha!!!
Vuorottelija saa joko Kelalta tai työttömyyskassalta päivärahaa, joka määräytyy seuraavin perustein:
- 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi – lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan
- 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos työhistoriasi on vähintään 25 vuotta ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa
- veronalaista tuloa.
Vuorotteluvapaa ei kerrytä lomapäiviä, joten työhön palatessa joutuu taas aloittamaan lomien keräämisen alusta. Toisaalta, tässä nykyisessä maailmanmenossa saa kai olla kiitollinen, jos hallitus ei ole ehtinyt vuoden aikana leikkaamaan kokonaan lomia, tai ylipäätänsä on työpaikka johon palata vuorotteluvapaan jälkeen.
Näillä kuitenkin mennään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!