Vau! Talvikuukausista selvittiin jälleen hengissä!
Ajan nopea kuluminen saa hämmennyksiin, on vaikuksia sisäistää, että ollaan maaliskuussa ja virallisestikin keväässä. Mihin aika hupenee?
Lähes pari viikkoa Siperiasta puhaltanut viima on laantunut. Nyt jo suojapaikoissa voi tuntea auringon lämmön ja nähdä lumen pinnan sulavan, vaikka öisin on vielä reilut -20 pakkasta.
Nappiskin on nauttinu ulkoilusta, vaikka kylmimpinä päivinä on ulkoilua pitänyt rajoittaa 10 - 15 minuuttiin ja pomppa on pitänyt pukea päälle. Tassuja on parina pahimpana pakkasaamuna hieman paleltanut mutta muuten kylmä ei ole koiran menoa ainakaan hidastanut.
Aurinkoisen päivän kunniaksi kävimme eilen naapurini kanssa pienellä huviajelulla Myllykoskella. Ihasteltiin rantatietä ajellessa Kymijoen rantojen maisemia ja hämmästeltiin, miten korkealla vesi joessa on. Näimme jo useamman tokan joutseniakin uimassa tai nuokkumassa jäällä auringossa.
Veden virtauksessa, tuossa liikkeessä, on jotain maagista, eikö totta?
Hiljaa virtaa...Kymijoki!
Ompa sulla ihana ääni!!
VastaaPoistaJoo, ei tammi-helmikuu saa muakaan hurraamaan, en vaan erityisemmin pidä niistä mutta kyllä niitä sietää.
Mukavaa ja aurinkoista päivänjatkoo sulle sinne!!
Kiitos Timo! Hämmennyin kun en tajunnut, että puhe kuuluu videolla, sillä tuo ihana ääni kuuluu mukavalle naapurilleni, ei minulle.
PoistaLeppoisia keväisiä päiviä sinulle myös!
Miten sulla jo kevättä alkaa olla? Eikö sää vasta muuttunut hyvinkin talviseksi? Tosin sun kuvat kertoo kyllä pidentyneestä päivästä.
VastaaPoistaAjan hurja vauhti on niin totta, vaan perässä on pysyttävä. Päivä kerrallaan.