Terve Ukraina
Tiesitkö, että Eino Leino kirjoitti vuonna 1917 Ukrainan vapauden ja itsenäisyyden puolesta runon, Terve Ukraina?
Runon sisältö, sen sanoma on kuin suoraan tästä ajasta!
Terve Ukraina!
Kunnias soikoon,
Huutona huomenen valkenevan!
Voimasi, lempesi leimaus voikoon
vaatia, laatia maan vapahan!
Uljas Ukraina! Nyt älä horju!
Kerran se koittaa kansojen koi.
Tyynenä, vankkana vaarasi torju,
tai jos on tarpehen, niin salamoi!
Kaunis Ukraina, kansojen suola!
Sulla on lippu ja meillä on tie.
Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola,
Myös Viro, Lätti ja Liettua lie.
Eespäin, Ukraina! Et ole orja,
itse jos toivot ja tahdot sa sen.
Kuuletko kuoron, mi suur' on ja sorja
kuin meri kansojen kauhtuvien?
Uusi Ukraina, tenhoisa, uhkee!
Väljinä välkkyvät virtasi suut,
Vapauden purppurakukkihin puhkee
Mordva, Grusinia, Permi ja muut!
Hetki on Venäjän heimojen nousta;
katkoa kahlehet tsaarien yön.
Loista; Ukraina! Jännitä jousta,
valkaise tie tasavaltaisen työn!
Eino Leino 29.6.1917
Tiesitkö, että Ukrainan lipun värit, keltainen ja sininen, kuvaavat taivasta ja maan viljaa?
Onneksi poikkesin luoksesi juuri tänään vuosien jälkeen. Omaa blogiani en ole vuosiin päivittänyt. Se vain jotenkin katkesi, ikävä kyllä. Olen kaivannut blogiystäviäni suuresti, mutta uutta alkua en taida enää jaksaa.
VastaaPoistaSuurkiitos juuri tästä viestistä. Ukrainan tapahtumat ovat olleet niin käsittämättömiä. Tuo 1917 päivitetty runo muistuttaa siitä maailmasta, jossa "Suomi ja Puola, Myös Viro, Lätti ja Liettua" alkoivat nousta omilla nimillään maailmankartalle. Tämän kirjoituksesi jälkeen niin paljon pahempaa on vielä tapahtunut
Oi että, mm, ihan tunteisiin nousi, kun huomasin kommenttisi! Kiitos siitä! Miten sattuikin, että löysit vielä blogiini monen vuoden jälkeen.
VastaaPoistaSurulla Ukrainan tilannetta seurataan, yritetään pitää yllä toivoa rauhasta ja koitetaan luottaa tulevaisuuteen. Uskon, että maailma, ihmiskunta, on jälleen suuren murroksen edessä, kaikki tulee muuttumaan. Mitä se sitten tarkoittanee, sen vasta aika näyttää.
Kirjoittaminen on itselläkin aaltoilevaa, välillä tuntuu olevan paljonkin aiheita ja kerrottavaa, sitten menee pitkiä aikoja, ettei edes avaa blogia. Kuitenkin, sanat ovat henkireikä, kirjoittaminen auttaa jäsentämään mielessä liikkuvia ajatuksia, siksi se välillä vastaa terapiaa.
Olisi mukava kuulla, mitä sinulle kuuluu!